Pakkaa PDF verkossa — tiedosto pienenee selaimessasi, ei palvelimella

Raahaa PDF iFillPDF:n pakkaustyökaluun, valitse tarkkuusprofiili (72, 150 tai 300 dpi) ja lataa pakattu tiedosto. Mitään ei tarvitse asentaa eikä rekisteröityä, eikä tiedostoa lähetetä palvelimelle: pakkaus tapahtuu selaimesi sisällä WebAssemblyllä, minkä voit tarkistaa itse painamalla F12 ja katsomalla Verkko-välilehteä. Jos ensimmäinen taso ei riitä alittamaan haluamaasi rajaa, kokeile seuraavaa profiilia — näet arvion uudesta koosta ennen latausta. Vertailun vuoksi hakutulosten kärjessä oleva Adobe kertoo omalla sivullaan, että « Kun tiedosto on ladattu palvelimelle, Acrobat pienentää sen kokoa automaattisesti », eli siellä tiedosto siirtyy verkon yli ennen pakkaamista.

Pakkaaminen tarkoittaa, että sama sisältö tallennetaan uudelleen niin, että se vie vähemmän tavuja. PDF:ssä tämä tehdään standardissa ISO 32000-2:2020 luvussa 7.4 määritellyillä suodattimilla. Osa niistä on häviöttömiä: FlateDecode eli zlib/deflate (RFC 1951) pakkaa tekstin, vektorigrafiikan ja tiedoston sisäiset virrat menettämättä mitään, samoin CCITTFaxDecode mustavalkoisille faksikuville. Osa on häviöllisiä: DCTDecode eli JPEG ja JPXDecode eli JPEG 2000 (ISO/IEC 15444-1) heittävät pois kuvatietoa, jota silmä ei helposti huomaa, ja JBIG2Decode (ISO/IEC 14492) tekee saman mustavalkoisille skannauksille. Suurin yksittäinen säästö ei kuitenkaan yleensä tule suodattimesta vaan uudelleennäytteistyksestä: kun 300 dpi:n skannaus muutetaan 150 dpi:hin, kuvassa on enää neljäsosa alkuperäisistä kuvapisteistä, koska sekä leveys että korkeus puolittuvat.

iFillPDF:n pakkaustyökalu on ilmainen: ei mainoksia, ei pakollista tiliä ja ei vesileimaa pakatussa tiedostossa. Muitakin ilmaisia vaihtoehtoja on, mutta ne maksetaan eri tavoin, ja kannattaa tietää miten. PDF24 kertoo itse olevansa « 100% ilmainen mainonnan ansiosta » ja pitävänsä tiedostot Saksassa tunnin ajan. Adobe pakkaa maksutta jopa kahden gigatavun tiedostoja, mutta sanoo poistavansa tiedoston « ellet kirjaudu sisään ja tallenna sitä »; täysi Acrobat maksaa Suomessa 18,98 €/kk (Standard), 25,09 €/kk (Pro) tai 31,63 €/kk (Studio) sisältäen arvonlisäveron, tarkistettuna adobe.com/fi-sivustolta 31.8.2026. Sejda on ilmainen julkaistuin rajoin: 50 Mt tiedostoa kohti, 50 sivua ja kolme tehtävää tunnissa. FreePDFConvert, pdfforge, CleverPDF ja AvePDF eivät ilmoita hintaa suomenkielisellä sivullaan, joten emme väitä niistä hintalukuja.

Riippuu siitä, mitä pakataan. Teksti ja vektorigrafiikka pakataan häviöttömästi FlateDecodella, joten ne pysyvät täsmälleen entisellään: teksti on yhä valittavissa, kopioitavissa ja haettavissa Ctrl+F:llä. Kuvat sen sijaan menettävät tarkkuutta, jos valitset matalan profiilin, koska niiden resoluutio lasketaan. Käytännössä 150 dpi näyttää näytöllä ja tavallisessa tulostuksessa hyvältä, 72 dpi näkyy sumeana lähikuvassa ja 300 dpi säilyttää painokelpoisen jäljen. Yksi vaara kannattaa tuntea erikseen: skannattujen dokumenttien liian rajussa pakkauksessa numerot voivat vaihtua. David Kriesel dokumentoi elokuussa 2013 (dkriesel.com), että Xerox WorkCentre -laitteilla skannatuissa piirustuksissa kuutosesta oli tullut kahdeksikko, ja Xerox vahvisti syyksi JBIG2-pakkauksen matalan tarkkuuden ja laadun asetuksilla. Siksi neuvomme: jos tiedostossa on merkityksellisiä numeroita, käytä 150 tai 300 dpi:tä äläkä alinta tasoa.

Lähes aina syynä ovat kuvat, eivät sanat. Puhdas tekstisivu vie muutamia kymmeniä kilotavuja, mutta yksi 300 dpi:n värillisenä skannattu A4-sivu voi viedä useita megatavuja, ja kaksikymmentä sellaista sivua tekee kymmenien megatavujen tiedoston. Muita tavallisia syitä ovat puhelimella otetut valokuvat, jotka on liitetty täydellä kameraresoluutiolla, useaan kertaan upotetut kirjasimet, joita ei ole karsittu osajoukoiksi, tallennetut pikkukuvat ja esikatselukuvat, sekä muokkaushistoria, jota jotkin ohjelmat kasvattavat inkrementaalisilla tallennuksilla. Tarkistat asian nopeasti: jos dokumentissa on skannattuja sivuja tai valokuvia, tarkkuuden laskeminen 150 dpi:hin auttaa eniten; jos dokumentti on pelkkää tekstiä ja silti iso, kyse on yleensä kirjasimista ja metatiedoista, jotka työkalu siivoaa automaattisesti.

Suomi.fi-viestien raja on julkaistu ja tarkistettu suomi.fi-ohjeesta 31.8.2026: « Liitteiden yhteenlaskettu enimmäiskoko on 10 Mt. » Sallitut muodot ovat samalla sivulla: .txt, .doc/.docx, .xls/.xlsx, .ppt/.pptx, .odt/.ods, .pdf sekä .jpg/.jpeg ja .png. Gmailissa liitteiden yhteenlaskettu raja on 25 Mt, ja sen ylittyessä Gmail vaihtaa liitteen automaattisesti Google Drive -linkiksi. Kelan asiointipalvelusta on julkaistu muoto mutta ei kokoa: kela.fi kertoo tiedotteessaan 14.9.2021, että « Liitteet voi lähettää PDF-tiedostoina tai kuvina ». OmaVerolle emmekä OmaKelalle löytäneet 31.8.2026 yhtään virallisella sivulla julkaistua megatavurajaa, joten emme keksi sellaista — tarkista raja siitä asiointipalvelusta, johon olet lähettämässä liitettä. Turvallinen nyrkkisääntö suomalaiseen asiointiin on tähdätä alle 10 Mt:n, mikä alittaa Suomi.fi-viestien julkaistun rajan ja sopii myös sähköpostiin.

Eivät. iFillPDF:n pakkaustyökalu suorittaa pakkauksen selaimesi sisällä WebAssembly-moottorilla (pdf-lib ja Ghostscript WASM), joten PDF:ää ei siirretä verkon yli lainkaan. Voit tarkistaa väitteen itse: paina F12, avaa Verkko-välilehti, pakkaa tiedosto ja katso, ettei yhdessäkään pyynnössä ole tiedostoasi mukana. Tämä on aito ero suomalaisen hakutulosjoukon kärkeen: Adobe kirjoittaa « Kun tiedosto on ladattu palvelimelle », PDF24 kertoo palvelimiensa sijaitsevan Saksassa ja tiedostojen poistuvan tunnin kuluttua, ja FreePDFConvert lupaa poistaa ladatut tiedostot pysyvästi — kaikki rehellisiä lupauksia, mutta lupauksia poistosta, ei siitä ettei tiedostoa lähetettäisi. Koko kärjestä vain Subformer väittää samaa kuin me, mutta ilman mitään keinoa todentaa sitä. Jos käytät iFillPDF:n palvelinpuolisia toimintoja, kuten tekoälytäyttöä tai tallennusta, ne käsitellään Frankfurtissa (Hetzner, eu-central-1) EU:n sisällä EU:n tietosuoja-asetuksen ja Suomen tietosuojalain (1050/2018) mukaisesti, eikä tiedostojasi käytetä koskaan tekoälymallien kouluttamiseen.

Kyllä molempiin. Pakkaus kohdistuu kuviin ja tiedoston sisäisiin objektivirtoihin, ei kirjasimiin: teksti säilyy tekstinä ToUnicode-karttoineen, joten se on yhä valittavissa, kopioitavissa, haettavissa ja luettavissa ruudunlukuohjelmilla. Kirjasimista karsitaan vain käyttämätön osa yhdistämällä päällekkäiset upotukset osajoukoiksi, ja samalla poistetaan turhat pikkukuvat ja metatiedot. Arkistointi ei myöskään ole ristiriidassa pakkaamisen kanssa, vaikka niin usein luullaan: pitkäaikaissäilytyksen standardi PDF/A-2 (ISO 19005-2:2011, joka perustuu PDF 1.7:ään eli ISO 32000-1:een) lisäsi nimenomaan tuen JPEG 2000- ja JBIG2-pakkaukselle edeltäjäänsä verrattuna. Jos dokumentti menee arkistoon tai tilintarkastukseen, valitse silti 300 dpi:n profiili: arkistoitavassa aineistossa lukukelvoton yksityiskohta on kalliimpi ongelma kuin muutama megatavu.